perjantai 7. elokuuta 2015

Maailma minussa

Tietäisitkö kuka olisit, jos eläisimme maailmassa, jossa ei olisi ainuttakaan peiliä, kameraa tai edes tyyntä vedenpintaa josta peilata itseäsi?

Totta kai tietäisit, sillä vaikka koemme kuvan ”minusta” näyttävän tältä




niin todellisuudessa kuva ”minusta” näyttää enemmän tältä



Valokuva ei kuitenkaan kykene vangitsemaan läheskään koko ”minuuden” kokemusta, sillä se sisältää nähdyn lisäksi tuntemuksia kehossa, tuntemuksia maailmasta kehon ulkopuolella, kuultua ja mielen sisältöä.

Normaalisti samaistumme tästä kokemuksesta vain sen pieneen osaan. Kuvittelemme olevamme valo- tai peilikuvassa näkyvä kehoon rajoittuva ”minä”. Mielemme valjastuu palvelemaan tämän maailmasta ja muista erillisen hahmon haluja ja pelkoja.

Kiinnostumalla siitä kuka tosiasiassa näkee nähdyn, kuulee kuullun ja tuntee tunnetun, voimme tulla huomaamaan, että tuo jokin ei rajoitu kehoomme, vaan on rajaton. Se on lisäksi aina läsnä, eivätkä siihen vaikuta siinä tunnetut ilmiöt.

Kun ymmärrämme, että todellinen olemuksemme on tietoisuus jossa keho ja maailma koetaan, ymmärrämme myös todella olevamme universumi kokemassa itseään.

Kehosi tunteet ja ajatuksesi ovat viestejä itsellesi millaista elämää haluat elää. Jos sanot itsellesi, että elämäsi tulee olemaan surkeaa, luot itsellesi surkeutta. Jos sanot itsellesi, että elämäsi tulee olemaan ihanaa, luot itsellesi ihanuutta. Jos haluat tietää kuka todella olet, voit selvittää sen kysymällä itseltäsi ”kuka minä olen?”

Kokeile viikon, tai vaikka vain päivän ajan, mitä tapahtuu jos toivot vain rakkautta ja onnea elämääsi. Sinulla ei ole mitään menetettävää, mutta saatat huomata, että voimme vaikuttaa omaan ja kollektiiviseen maailmaamme enemmän kuin olisimme ikinä voineet kuvitella.

1 kommentti:

  1. Todella hyviä kirjoituksia! Kyllä nämä saa jotain erilaista tunnetta ja ajatuksia mitä iso osa muusta ympäristöstä tänä päivänä. Kiitos ja mukavaa kesää!

    VastaaPoista

Follow by Email